Kasper, 30, eli vuosia pakko-oireisen häiriön kanssa ilman oikeaa diagnoosia. Oireet pahenivat stressin ja kuormittavan elämäntilanteen myötä, ja lopulta hän ei uskaltanut poistua kotoaan tai koskea kodin pintoihin ilman voimakasta ahdistusta. Avun löytäminen terveydenhuollosta oli vaikeaa, ja hänen oireitaan tulkittiin pitkään väärin.

Ratkaiseva käänne tapahtui, kun Kasper pääsi lääkärin lähetteellä nettiterapiaan. HUSin tarjoama terapia perustuu kognitiiviseen käyttäytymisterapiaan ja toteutetaan kokonaan verkossa terapeutin ohjauksessa. Keskeistä hoidossa on altistaminen: pelkoja kohdataan vähitellen turvallisesti.

Neljän kuukauden aikana Kasper oppi tunnistamaan oireitaan ja hallitsemaan niitä. Ahdistus lievittyi, ja hän pystyi palaamaan vähitellen normaaliin arkeen. Nettiterapia vaatii sitoutumista, mutta tarjoaa matalan kynnyksen apua erityisesti niille, joille kasvokkainen kontakti on vaikeaa.

Teksti Helen Partti

The post Nettiterapia toi avun pakko-oireiseen häiriöön appeared first on Virtain apteekki.

Pigmenttimuutokset ovat yleisiä ja yleensä vaarattomia. Niitä kannattaa kuitenkin seurata, sillä joskus pigmenttimuutos voi kieliä sairaudesta.

Pigmenttimuutoksia syntyy, kun ihon pigmenttiä muodostuu tai jakautuu epätasaisesti. Tällöin iholle ilmestyy muuta ihoa tummempia tai vaaleampia alueita.
Auringon UV-säteily lisää pigmentin tuotantoa. Keväällä monille ilmestyy pisamia sekä tummempia ja pysyvämpiä kesakoita. Myös lentigot johtuvat UV-säteilystä ja kertovat usein ihon valovauriosta. Vaikka ne ovat yleensä harmittomia, voivat ne joskus harvoin kehittyä melanoomaksi, kertoo ihotautien ja allergologian erikoislääkäri Susanna Majasuo turkulaisesta Ihotalosta.

Pigmenttimuutoksia voivat aiheuttaa myös hormonit, tulehdukset ja sairaudet. Melasmat eli maksaläiskät liittyvät usein estrogeeniin ja hormonaaliseen muutoksiin ja on tavallisia esimerkiksi raskauden tai e-pillereiden käytön yhteydessä.
Lisäksi iholle voi tulla rasvasyyliä, jotka ovat hyvänlaatuisia, pinnallisia muutoksia. Tulehduksen, kuten aknen tai ihottuman, jälkeiset pigmenttimuutokset vaalenevat yleensä itsestään kuukausien kuluessa. Myös sairaudet, kuten vitiligo ja savipuoli, voivat aiheuttaa ihon värimuutoksia.

Milloin lääkäriin?
Useimmat pigmenttimuutokset ovat vaarattomia eivätkä vaadi hoitoa, elleivät ne häiritse. Harmiton muutos on tyypillisesti symmetrinen, tasavärinen, melko vaalea ja pienikokoinen.
Majasuo kehottaa hakeutumaan lääkäriin, jos pigmenttimuutos kasvaa tai on epäsäännöllinen, kirjava tai hyvin tumma tai suuri.
Aurinkosuoja on pigmenttimuutosten tärkein ehkäisykeino
Pigmenttimuutoksen ehkäisy ja hoito riippuu muutoksen syystä.
Auringon uv-säteilystä johtuvilta pigmenttimuutoksilta voi suojautua tehokkaimmin aurinkosuojavoiteella, jonka suojakerroin on 50. Melasmaa voidaan hoitaa paikallisilla valmisteilla tai joskus ehkäisyä muuttamalla.

Tulehduksesta johtuvia pigmenttimuutoksia ehkäistään hoitamalla iho-ongelmat ajoissa. Tarvittaessa voidaan käyttää pigmentin muodostumista hillitseviä tuotteita tai lääkitystä.
Apteekissa myytävät tuotteet voivat auttaa tasoittamaan ihon sävyä, sanoo Vaasassa sijaitsevan Kivihaan apteekin kosmetologi Marjaana Tuohimaa. Niissä yleisimpiä vaikuttavia aineita ovat C-vitamiini, niasiiniamidi ja kuorivat hapot. Tuotteet tulee valita oman ihotyypin mukaan, sillä väärät valinnat voivat pahentaa tilannetta.

Tuohimaa suosittelee aloittamaan pigmenttimuutoksen hoidon mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Mitä aikaisemmin pigmenttimuutoksiin puututaan, sitä paremmat mahdollisuudet niiden häivyttämiseen on.

Teksti Iina Kansonen

The post Pisama, melasma vai jotain vakavampaa? Useimmat pigmenttimuutokset ovat harmittomia appeared first on Virtain apteekki.

Helen Partti 

Lihavuus on Suomessa nopeasti yleistyvä sairaus, jota eivät selitä heikko itsekuri tai huonot valinnat, vaan ympäristö, perimä ja kehon oma painonsäätelyjärjestelmä. Sisätautilääkäri Iiro Karhiahon mukaan jo 30 % suomalaisista naisista ja 27 % miehistä täyttää lihavuuden kriteerit, ja vyötärölihavuus on vieläkin yleisempää. Lihavuus altistaa muun muassa diabetekselle ja sydän- ja verisuonitaudeille. 

Laihdutuskuurit harvoin tuottavat pysyvää tulosta, sillä keho pyrkii palaamaan aiempaan painoonsa. Siksi lihavuutta hoidetaan nykyään elintapamuutosten lisäksi lääkkeillä ja joskus kirurgialla. Suolistohormoneihin perustuvat lääkkeet vähentävät näläntunnetta ja auttavat pudottamaan merkittävästi painoa, mutta niitä on yleensä käytettävä pitkäaikaisesti. Lihavuusleikkaus muuttaa anatomiaa pysyvämmin ja auttaa pitämään painon poissa. 

Elintapahoito on silti hoidon perusta: laadukas ruokavalio, säännöllinen ateriarytmi, riittävä uni ja liikunta tukevat kaikkia muita hoitomuotoja. Karhiaho korostaa myös yhteiskunnan vastuuta: terveellisten ruokavalintojen tulisi olla helpompia ja houkutusten harvemmassa. Lihavuuden ehkäisy on koko yhteiskunnan tehtävä. 

The post Lihavuus ei ole tahdon asia  appeared first on Virtain apteekki.

Heli Selin 

Nikotiini aiheuttaa voimakasta riippuvuutta ja sillä on lukuisia muita haitallisia vaikutuksia terveyteen. Nikotiini muun muassa lisää riskiä sairastua sydän- ja verisuonisairauksiin, tyypin 2 diabetekseen sekä todennäköisesti myös syöpiin. Nuorille nikotiini on erityisen vahingollista, sillä se häiritsee aivojen kehitystä ja altistaa mielenterveyden häiriöille.  

Parin viime vuoden aikana nikotiinipussien käyttö on lisääntynyt merkittävästi. Nikotiinipitoisuudet pusseissa saattavat olla hyvinkin suuria, eikä niiden kaikista terveysvaikutuksista ole vielä varmuutta. Nikotiini on myrkyllistä – pienelle lapselle jo yksi nikotiinipussi voi olla hengenvaarallinen. 

Tupakoidessa elimistö altistuu lukemattomille haitallisille kemikaaleille ja riski vakaville sairauksille lisääntyy.  Vaikka nikotiini itsessään on haitallista, oikein toteutettu nikotiinikorvaushoito on tutkitusti turvallista ja parempi vaihtoehto kuin tupakointi. Korvaushoito tulee suunnitella yksilöllisesti, ja nikotiiniannosta pienennetään vähitellen, kunnes sen käytöstä lopulta luovutaan kokonaan.  

The post Nikotiini haitallista terveydelle – hyödyksi tupakasta irtautumisessa    appeared first on Virtain apteekki.

Lasten yleisimpiä puhehäiriöitä ovat äänteisiin liittyvät virheet, kuten ärrävika. Asiantuntija kertoo, miten vanhemmat voivat tukea lapsen puheen kehitystä ja miksi puheterapia kannattaa aloittaa ajoissa. 

Lapsen kielellinen kehitys alkaa jo ennen syntymää, kun sikiö reagoi kuulemiinsa ääniin. Ensimmäiset sanat sanotaan tavallisesti noin vuoden iässä, ja parivuotias lapsi tuottaa usein jo 200–400 sanaa ja lyhyitä lauseita, kertoo Helsingin yliopiston yliopistonlehtori ja puheterapeutti Katri Saaristo-Helin. 

”Puhe kehittyy vuorovaikutuksessa. Vastavuoroisuus ja jaettu tarkkaavuus toisen ihmisen kanssa ovat valtavan tärkeä osa puheen kehitystä”, Saaristo-Helin sanoo. 

Jaetulla tarkkaavuudella hän tarkoittaa sitä, että lapsi ja aikuinen suuntaavat huomionsa yhtä aikaa samaan asiaan, vaikkapa maton hapsujen tutkimiseen. Niin syntyy jaettuja merkityksiä. 

Puhehäiriön syy on usein mysteeri 

Puhehäiriöt ovat lapsilla varsin tavallisia. Kansainvälisissä tutkimuksissa niitä on todettu esiintyvän 3–12 prosentilla 5–8-vuotiaista. Suomessa ei ole tehty kattavaa tutkimusta puhehäiriöiden yleisyydestä. 

Saaristo-Helinin mukaan yleisimpiä puhehäiriöitä ovat ärrävian tyyppiset artikulaatiovirheet, joissa yksittäisen äänteen tuottaminen on hankalaa. Myös fonologiset häiriöt ovat yleisiä. Sellaisesta kärsivällä lapsella on pulmia äänteiden tuottamisessa tai yhdistelemisessä.  

Harvinaisempia ovat motoriset puhehäiriöt, jotka johtuvat puheliikkeiden ohjauksen häiriöistä tai lihasten toiminnan hitaudesta tai heikkoudesta. 

Puhehäiriön taustalla voi olla perinnöllisyyttä, kuulovika, rakenteellinen poikkeavuus kuten huuli- tai suulakihalkio tai esimerkiksi varhaisen vuorovaikutuksen puute. 

”Useimmiten emme kuitenkaan osaa sanoa, mistä puhehäiriö johtuu”, Saaristo-Helin toteaa. 

Hän muistuttaa, että myös runsas ruutuaika voi hidastaa puheen kehitystä. 

Ajoissa aloitettu terapia auttaa 

Lasten puhehäiriöitä hoidetaan pääasiassa puheterapialla, jonka hyödyistä on vahvaa tutkimusnäyttöä. Saaristo-Helinin kokemuksen mukaan puhehäiriö on mahdollista hoitaa sitä paremmin, mitä varhaisemmassa vaiheessa puheterapia päästään aloittamaan.  

”Jos äännejärjestelmä on kovin sekainen koulun alkaessa, voi se vaikuttaa myös lukemaan oppimiseen”, Saaristo-Helin huomauttaa. 

Kotiharjoittelu on olennainen osa puheterapiaa. Lyhyt, parin minuutin päivittäinen harjoittelu voi Saaristo-Helinin mukaan saada aikaan suuren muutoksen. 

Vanhemmat voivat tukea lapsen puheen kehitystä, vaikkeivat välttämättä voikaan ehkäistä puhehäiriön syntyä. Saaristo-Helin painottaa, että vuorovaikutus, kuuntelu ja keskustelu on lapsen kielen kehityksen kannalta tärkeää. 

Puhehäiriö voi aiheuttaa kiukkua ja turhautumista 

Puhehäiriö voi vaikuttaa lapsen elämään monin tavoin. Lapselle kertyy päiväkotipäivän aikana valtavasti kokemuksia, joita hän haluaa jakaa kotona. Jos lapsi ei pysty ilmaisemaan itseään riittävästi, hän saattaa turhautua, vetäytyä tai välttää puhumista. 

”Jos lasta ei ymmärretä, se voi aiheuttaa kiukkua ja ärtymystä, Saaristo-Helin sanoo. 

”Kun puhe sitten alkaa selkeytyä, on valloittavaa huomata, miten lapsesta tulee uusia luonteenpiirteitä esille. Esimerkiksi huumorintaju puhkeaa usein kukkaan.” 

The post Puhehäiriö voi heikentää lapsen itsetuntoa – varhainen tuki on tärkeää appeared first on Virtain apteekki.

Helen Partti 

69-vuotias vaatturi ja eläkeläinen Eija Keränen elää täyttä elämää nivelrikosta huolimatta. Polvien ja sormen nivelrikko on tuonut kipuja ja yhden polvileikkauksen, mutta hän ei anna sairautensa määrittää arkeaan. Keränen uskoo liikkeeseen lääkkeenä: viikko-ohjelmaan kuuluvat vesijuoksu, kuntosali, koiran kanssa lenkkeily sekä fysioterapeutin ohjaama kehonhuolto. Hän hoitaa oloaan myös luonnontuotteilla, kuten mesiangervovoiteella ja aromaterapiaöljyillä. 

Keränen suhtautuu nivelrikkoon hyväksyvästi ja hakee voimaa positiivisesta elämänasenteesta, ompelutöistä, seurakuntatoiminnasta ja luonnossa liikkumisesta. Hän käyttää kipulääkkeitä vain tarvittaessa, mieluummin hän luottaa itsehoitoon ja arjen aktiivisuuteen. ”Liike on lääke”, hän kiteyttää. 

Nivelrikko on yleisin nivelsairaus, jota esiintyy etenkin polvissa, lonkissa ja sormissa. Vaikka tautia ei voi pysäyttää, oireita voi helpottaa liikunnalla, lihasharjoittelulla ja terveillä elintavoilla.

The post Nivelrikko ei pysäytä elämää  appeared first on Virtain apteekki.

Heli Selin 

Yhä nuoremmat sairastuvat tyypin 2 diabetekseen. Merkittävimpiä sairauden riskitekijöitä ovat ylipaino ja liikkumattomuus. Pitkään koholla oleva verensokeri voi johtaa vakaviin lisäsairauksiin kuten sydän- ja verisuonitauteihin, aivoverenkiertohäiriöihin sekä alaraajojen verenkierto- ja hermosto-ongelmiin.  

Sairauden hoidossa tärkeintä on elintapahoito. Lisäksi tarvitaan usein lääkehoitoa, joka suunnitellaan aina yksilöllisesti. Uusimmat lääkeaineryhmät SGLT2-estäjät ja suolistohormonivalmisteet vähentävät riskiä sairastua lisäsairauksiin.   

Tyypin 2 diabetes on mahdollista pysäyttää ylipainon pudottamisella ja liikunnan lisäämisellä. Sairauden alkuvaiheessa on mahdollista päästä remissioon, jossa verensokerit pysyvät normaaleina ilman lääkehoitoa. 

The post TYYPIN 2 DIABETEKSEN VOI PYSÄYTTÄÄ ELINTAPAMUUTOKSILLA appeared first on Virtain apteekki.

Osa lääkevalmisteista voi olla haitallisia maksalle. Riskilääkkeiden haittavaikutuksia seurataan verikokeiden avulla. Suurin osa maksahaitoista on lieviä ja oireettomia. Moninkertaisesti suurentuneet veren maksa-arvot voivat olla merkki maksavauriosta. Lääkkeiden aiheuttamat haitat voivat kohdistua maksasoluihin tai sappiteihin.  Maksalla on erinomainen toipumiskyky ja suurin osa vaurioista paranee lääkkeen lopettamisen jälkeen, mutta vaikeissa tapauksissa saatetaan tarvita sairaalahoitoa ja pahimmillaan maksansiirtoa. Parasetamoli on yleisin itsehoitolääke, joka liian suurina annoksina voi vaurioittaa maksaa vakavasti. Erilaiset riskitekijät voivat altistaa lääkkeiden maksahaitoille. Yleisimpiä näistä ovat pitkään jatkunut liiallinen alkoholinkäyttö ja vyötärölihavuus.  

The post Lääkityksen maksahaitat appeared first on Virtain apteekki.

Maikku Lahdensuo on toiminut vuosia yksinäisten ikäihmisten vapaaehtoisena ystävänä. Joillekin vanhuksille vapaaehtoinen ystävä voi olla elämän ainut sosiaalinen kontakti.

Kun Maikku Lahdensuo jäi eläkkeelle vuonna 2018, hän päätti aloittaa vapaaehtoistyön.
”Olen koulutukseltani sairaanhoitaja, ja minulla on aina ollut tarve auttaa ja tehdä hyvää. Ystävätoiminta kuulosti juuri minulle sopivalta vapaaehtoistyöltä”, Lahdensuo kertoo.
Hän halusi ystäväkseen nimenomaan ikäihmisen, sillä on aina tullut hyvin toimeen vanhempien ihmisten kanssa.
”Vanhusten yksinäisyys on kasvava yhteiskunnallinen ongelma. Monen ikäihmisen lapset ja lapsenlapset asuvat eri paikkakunnilla, eikä heistäkään ole seuraa”, Lahdensuo sanoo.

Myös Suomen Punaisen Ristin ystävätoiminnan suunnittelija Elisa Vesterinen on huolissaan vanhusten lisääntyvästä yksinäisyydestä. Hänen mukaansa vanhukset kokevat usein päivittäistä, pitkään jatkunutta yksinäisyyttä.
Ystävänä olo on ylpeyden aihe
SPR:n ystävätoiminnassa on tällä hetkellä mukana noin 8 800 vapaaehtoista ja 40 000 avunsaajaa, joista ikääntyneitä on 70–80 prosenttia. Apua saaneiden määrä on kasvanut viime vuodesta peräti 10 000:lla.
”Vapaaehtoisia on liian vähän. Moni joutuu jonottamaan vapaaehtoista ystävää pitkään”, Vesterinen kertoo.

Maikku Lahdensuolle vapaaehtoisena ystävänä toimiminen on ylpeyden aihe.
”Vapaaehtoistyö on minulle valopilkku elämässä. Minusta ei ole koskaan tuntunut siltä, etten jaksaisi lähteä tapaamaan ystävääni. Ihmisen tekee onnelliseksi se, kun voi auttaa muita.”

Elisa Vesterinen on samaa mieltä. Hänen mukaansa ystävätoiminta antaa monen vapaaehtoisen elämään merkityksellisyyttä. Vapaaehtoisena toimiminen voi vähentää myös vapaaehtoisen omaa yksinäisyyttä, hän huomauttaa.
Vapaaehtoinen tarjoaa seuraa – ei hoitoa
Suomen Punaisen Ristin järjestää vapaaehtoista ystävätoimintaa ympäri Suomen. Jokainen vapaaehtoinen käy kolme tuntia kestävän koulutuksen joko kasvokkain tai verkossa. Koulutuksessa käydään läpi ystävätoiminnan ja SPR:n periaatteita ja esimerkiksi sitä, mitä vapaaehtoinen voi ja mitä ei voi tehdä. https://www.punainenristi.fi/vapaaehtoiseksi/ystavatoiminta/

Vesterinen tietää, että rajanveto sen suhteen voi olla joskus hankalaa, sillä yhteiskunnallinen tilanne on vaikea: sairaaloissa vähennetään vuodepaikkoja, ja entistä huonokuntoisempia ikäihmisiä kotiutetaan. Vapaaehtoisen tehtävä on kuitenkin ennen kaikkea tarjota seuraa ja tukea yksinäisen ihmisen arkeen.
”Vapaaehtoinen ei korvaa yhteiskunnan tukipalveluita. Hän ei koskaan tee hoidollista työtä eikä esimerkiksi hoida pankkiasioita tai välitä terveystietoja”, Vesterinen muistuttaa.
Hän huomauttaa myös, että koulutetun vapaaehtoisen ja asiakasystävän suhde ei ole tavallinen ystävyyssuhde.
”Koulutetulla vapaaehtoisella on kuuntelijan rooli. Se, joka hakee ystävää, on oikeasti yksinäinen ja kaipaa toisen ihmisen läsnäoloa.”

Ystävä voi olla ainut sosiaalinen kontakti
Maikku Lahdensuo kannustaa ihmisiä hakeutumaan matalalla kynnyksellä ystävätoiminnan pariin.
”Jos voit auttaa edes yhtä ihmistä, se on jo paljon. Pelkkä puhuminen keventää monen yksinäisen taakkaa merkittävästi. Muutama tunti kuukaudessa on lyhyt aika ihmisen elämässä, mutta sen merkitys voi olla valtavan suuri.”
Vapaaehtoisilla ystävillä on suuri merkitys niille, jotka kaipaavat ystävää, SPR:n Vesterinen sanoo.
”Ikäihmiselle viikon kohokohta voi olla se, kun vapaaehtoinen ystävä tulee käymään. Joillekin se voi olla jopa ainut sosiaalinen kontakti.”

The post Puhuminen keventää monen yksinäisen taakkaa appeared first on Virtain apteekki.

Teksti Helen Partti

Suoliston ja aivojen välillä kulkee kaksisuuntainen yhteys, jota kutsutaan suolisto–aivot-akseliksi. Suolen mikrobisto, joka koostuu bakteereista, hiivoista ja viruksista, vaikuttaa muun muassa mielialaan, immuunipuolustukseen ja jopa neurologisiin sairauksiin. Esimerkiksi Parkinsonin taudissa on havaittu mikrobiston muutoksia jo ennen oireiden alkua. Mikrobisto voi vaikuttaa aivoihin muun muassa vagushermon kautta. Terveellinen, monipuolinen ruokavalio ja liikunta edistävät hyvänlaatuista mikrobistoa. Myös luonnossa oleskelu vahvistaa sitä. Suolistomikrobiston tutkimus on edelleen varhaisessa vaiheessa, mutta se avaa mahdollisuuksia uusille hoitomuodoille esimerkiksi neurologisissa ja suolistosairauksissa. Ulosteensiirto on yksi lupaava, mutta vielä kehittyvä hoitomenetelmä.

The post Mikrobiston ja aivojen liitto appeared first on Virtain apteekki.