Teksti Helen Partti
Auringonvalon vähetessä monen mieleen hiipii surullisia ajatuksia. Makeannälkä kasvaa ja peiton alle olisi kiva käpertyä. Kaamosmasennusta ja -väsymystä voi lievittää monin keinoin.
Kaamosmasennus on yleinen ilmiö. Arviolta 1–2 prosenttia suomalaisista kärsii siitä vuosittain. Nimensä mukaisesti vaiva kurittaa kohdettaan kaamosaikaan, ei keväällä tai kesällä.
Kaamosmasennuksesta tunnetaan myös lievempi muoto, kaamosväsymys. Se on kaamosmasennusta yleisempää.
”Joka viides aikuinen kokee Suomessa kaamosoireet jossain määrin ongelmallisiksi”, toteaa psykiatrian erikoislääkäri, tutkimusprofessori Timo Partonen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta.
Sekä kaamosmasennus että kaamosväsymys oireilevat monin tavoin yksilöstä toiseen. Kaamosmasennuksen tavallisin oire on surullisuus. Lisäksi tarmokkuus vähenee ja ihmissuhteet saattavat joutua koetukselle.
Valon väheneminen sekoittaa sisäisen kellon
”Kaamosmasennuksen ajatellaan johtuvan vuorokauden valoisan ajan lyhenemisestä. Aamuisin on liian vähän valoa, jotta niin sanottu sisäinen kello pysyisi tahdissa ja toimisi samalla tavalla kuin jos olisimme paljon ulkona valossa.”
Sisäinen kellomme eli elimistössämme toimiva hermosolujoukko, seuraa valon määrää ja reagoi sen vähenemiseen. Kun valo vähenee, hermosolujen toiminta muuttuu; sisäinen kello ei raksuta tuttuun tyyliin. Tutkimusten mukaan naiset kärsisivät kaamosmasennuksesta enemmän kuin miehet.
Monenlaista apua kirkasvalolampusta lääkkeisiin
Tehokkain keino löytyy Partosen mukaan kirkasvalolampusta. Kirkasvalohoitoa on hyvä ottaa puolesta tunnista tuntiin aamuisin vähintään viitenä päivänä viikossa aamuviiden ja kello kymmenen välillä. Lampun valossa voi vaikka lukea tai syödä aamiaista.
”Kirkasvaloa voi käyttää monta viikkoa peräjälkeen lokakuulta helmikuulle.”
Jos lamppu ei tehoa, lääkärin kanssa kannattaa keskustella mahdollisesta lääkehoidosta, joka on usean kuukauden depressiolääkehoito.
Tarjolla on myös kevyempiä hoitomenetelmiä. Heräämistä voi edistää sarastus- eli herätysvalolla. Sen voi ajastaa levittämään vähitellen voimistuvaa valoa makuuhuoneeseen, vaikka puoli tuntia ennen heräämistä. Sarastusvalon säännöllinen käyttö rytmittää sisäistä kelloa.
Miten omaa jaksamista tuli muutoin tukea?
”Yksi keino on olla keräämättä univelkaa silloin, kun vointi on hyvä. Univelka voi nimittäin pitkittyä. Pitkään jatkunut univaje muuttaa elimistön toimintaa ja voimistaa terveysriskejä, jos syksyn aikana ilmenee kaamosoireita.”
Lisätietoa: Timo Partonen: Kaamosmasennus, Lääkärikirja Duodecim, 2.5.2023
https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00377